sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Pennut 14 viikkoa. Merrille SM hopeaa Canicrossista

Tässä on taas touhuttu. Pennut ovat kasvaneet ja kouliintuneet mukaviksi pikku vesseleiksi. Kaikki ovat päässeet omiin hyviin harrastaviin koteihin. Minulle jäi Simpson, jolla on luksus oltavat mamman poikana Merrin kanssa tarhassa.
Mico, Camilla ja Stefan Jämillä
Jämillä pidettiin lokakuun alussa SM harjoituskisat SHS järjestämänä. Testasin Merrin kuntoutumista 4,2 km reitillä. Merri juoksi Sisun kanssa DS2 luokan mallikkaasti. Päivän pohja-aika kaikki luokat huomioiden. 
Yusen kanssa ajoin 6km reitin pyörällä. Kivaa oli. Yuse juoksi  tyypilliseen tapaansa sata lasissa. Hyvä, nopea ja haastava reitti. 
Sheryl lähti Vehkojalle Camillan kisakoirakouluun. Onnea ja menestystä sinne!

Raisa Heiskanen on harrastanut valjakkourheilua vuosia siperianhuskyjen kanssa. Reisa innostui nyt vauhdista tosissaan. Hän kävi perheensä kanssa tutustumassa Sandieen koko lauman vilkkaimpaan koiraan. Taisi viedä sydämen. Sandie muutti pian Heiskaselle ja kutsutaan niemllä Rilla. Onnea Raisalle ja Rillalle! Saadaanpa nähdä juokseeko Rillan perässä kisoissa vielä todella kiitäjä tulevina vuosina. 
Rilla ja Raisa
Jämin SM kisoihin valmistautuminen oli hieman haastavaa. Omat juoksut oli kulkenu ihan hyvin. Ostin vuosi sitten elämäni ekat piikkarit. Kävin noin kerran viikossa radalla juoksemassa vetoja.Viimeiset VK treenit kulki ihan kivasti. 4 x 1000m 3.27, 3.15, 3.16 ja 3.28. Viimeisin 3.15, 3.03, 3.28 ja 3.38. Jännää miten vanha ukko voi ihastua juoksemisesta ja piikkareista niin paljon. Juoksukilometrit ovat jääneet vähiin,korkeintaan 20km viikossa. Kuitenkin työmatkapyöräily on pitänyt peruskunnon hyvänä.  
Kaksi päivää ennen starttia Sisu juoksi lenkillä täyttä vauhtia takaa minun oikeaan pohkeseen. Pohjelihaksen yläosaan tuli lihaksensisäinen verenvuoto ja jalka oli älyttömän kipeä. 

Kisapäivänä kipu oli vähäisempää ja lämmitellessä se katosi. Canicross kisassa oli vähän tukkoiset jalat, mutta Merri veti alusta loppuun hienosti, enkä kehannut sille kovin huonosti juosta. Limiitillä tultiin koko matka. 4,2 km 12.14 ja sijoitus toinen. SH hopeaa 13 viikkoa 11 pennun synnytyksestä ja 8 viikkoa imetyksen lopettamisesta. Aika sälli se on!
Yuse juoksi lauantain kovalla radalla upeasti koirapyöräilyssä, joka ajettiin aamulla ennen muita luokkia. 6km 10.27 ja päivän paras aika koirapyöräilyssä. En kehdannut itse ihan täysillä ajella, kun piti säästellä jalkoja Merrin kanssa juoksuun. On se hienoa touhua. Hieman on ajaessa aina perhosia vatsassa. Koira juoksee 2-3 metriä eturenkaan edessä. Keskivauhti 35km/h ja huippunopeudet reilusti yli 40km/h. Lukkopolkimilla ajaessa joutuu, joka hetki olemaan täysin skarppina ja seuraamaan koiraa ja olemaan valmiina reagoimaan pieneenkin virheliikkeeseen. Lauantain kisassa naisten luokassa Anna Leena Ylitalon koira Repe oikaisi lopun jyrkässä mutkassa yhden puun väärältä puolelta. Siinä oli tiukkoja hetkiä, mutta onneksi kummallekaan ei sattunut pahempaa.
Lauantaina Johanssonit tulivat Viialasta katsomaan Sheriania. Lassi ja poikansa Jari ovat vanhoja tekijöitä valjakkourheilussa, harrastaneet koirajuoksua ja valjakkohiihtoa. Kumpainenkin ovat olleet voittamassa SM kultaa valjakkohiihtoviestissä vuosikymmen sitten. Sheriann lähti Lassin matkaan Viialaan kasvamaan lenkkikaveriksi ja kisakoiraksi. Onnea Sherille ja Lassille! 
Sunnuntai aukeni märässä sateisessa kelissä. Yöllä oli satanut isot kuralammikot radalle. Yusen kanssa pyörässä oli taas hurjan kivaa. Rapa roiskui ja painettiin kovaa. Nyt piti ajaa jo hieman kovempaa. Pikkumies (24kg) ei ihan pärjää raskaalla radalla isoille koirille. Kuitenkin päivän toiseksi paras aika koirapyöräilyssä. 
Yusen kanssa lähdimme vielä viestiin Simpekin joukkueen avausosuudelle. Minulla oli todella kiire lentokentälle ja työmatkalle Wienin. Yuoksin Yusen kanssa 2 km 5,13, viestin nopeimman ajan. Tulimme vaihtoon noin 40sekuntia edellä muita joukkueita.  Maaliin tultua hipsin suoraan autolle. Syötin koiran ja vaihdoin kuivat kamppeet päälle. Lähdin heti ajamaan kohti Helsinki- Vantaata. Matkalla sain terveisiä, että pojat olivat pitäneet edelleen hyvää vauhtia. KVKS joukkueen ankkuri oli tullut viimeisellä osuudella kuitenkin ohi ja jäimme voittajasta kolme sekuntia.
Ehdin kentälle hyvin. Illalla Wienissä hotellissa suihkuun ja sitten valmistautumaan seuraavan päivän konferenssiin, joka oli täynnä mielenkiintoisia luentoja.
 Wienissä vastasin luentotauolla yhteen puheluun. Valjakkourheilusta innustunut Ari Rastas soitteli ja kyseli vieläkö minulla on pentuja jäljellä. Vastasin, että ei ole. Viimeinen lähti Viialaan. On mulla kyllä kaksi, Simpponi ja Spence itellä. Olin jo jonkin aikaa miettinyt miten selviä kahden pennun opettamisesta ja onnistuuko treenit jatkossa, kun koiria on niin monta. Aikaa on kuitenkin joka vuoksi vähemmän. Lapset kasvaa ja vaativat oman ajan ja touhuamisen. Päätin soittaa vielä Arille ja sanoin sitten, että Spence voisi mahdollisesti olla  saatavissa. Ari otti melko pian uudelleen yhteyttä ja pian oli Spencelle suunnitelmissa uusi koti.
Aletta jättää hyvästit Spencelle

Ari ja Spence
Spence muutti meiltä pari päivää sitten. Onhan se ollut jännä paikka joka pennun lähdön kohdalla, mutta Spence vei kyllä puoli sydäntä. Sillä koiralla on persoonallisuus, kuten ystäväni Dan sanoi. Innokas, rohkea ja reipas seisojan alku. Onnea Arille Spencen kanssa!

Wienistä palattua lentokentällä odotti neljä päivää seisonut auto, joka oli täynnä kuraisia ja hikisiä urheilukamppeita, kenkiä, housuja paitoja, hanskoja jne. Pesua riitti kotona. En malta olla mainitsematta yhtä kikkaa, joka helpottaa  urheilukamppeiten hoitamista. Relaxant Animal hajunpoistaja. Uute, johon on käytetty katajaa. Se estää tehokkaasti mikrobikasvua ja hajun kehittymistä. Parempaa ei voisi olla urheilukenkiin. Purkki pitäisi löytyä jokaisen jääkiekkojuniorin äidin kaapista. Suihkaus urheilujalkineisiin ja pelikassiin silloin tällöin pitää hajut kurissa! 

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Pennut ovat kasvaneet! Kaksi vapaana

Pentujen tultua kuuteen viikkoon alkoi aika mulla käydä vähiin. Touhua ja tuhinaa on riittänyt.

Kolme viikkoa sitten lähtivät ensimmäiset pennut uusiin koteihinsa.  Smith ” Ralli" lähti Turun seudulle Lipposille kasvamaan komiaksi pojaksi ja kisakoiraksi. Steve ”Riski” lähti kasvamaan jätiksi ja kisakoiraksi Mustoselle Kuopioon. Sherone ” Dory” lähti sijoitusnartuksi ja kisakoiraksi valjakkoon Tammelan seudulle Kreiville.  Kaksi viikkoa sitten lähtivät Steele sähäkkä supernopea ”Bolt” Hyvinkäälle Ignatiukselle. Onnea ja menestystä rohkean rohkealle abiturientille.  Kaunis Star lähti Kuusamoon valjakkohommiin ja ja erätulille... kanalintujahdin oppiin Koukkari-Lehtinen perheeseen .  Meiän metsästäjän alku rauhallinen painijamestari Scot ”Sumu”  lähti kaveriksi  Otsolle ja kanalintuoppiin Miilunpohjalle Kuopioon.  Viimeisin valloitus on valloittamaton pohjanmaa. Sheryl  ”Mico” lähtee viikon päästä Vaasaan kasvamaan nopeaksi ja varmaksi kisakoiraksi Vehkojalle.

  Kaikki viisi meillä olevaa pentua ovat asuneet tarhassa jo useita viikkoja ja viihtyvät yhdessä hyvin. Kaikki käyvät päivittäin maastossa minun ja välillä koko meidän perheen kanssa retkellä. Luoksetulo vislaamalla tai pilliin viheltämällä toimii kaikilla hyvin.  Käyn joka ilta kävelemässä pentujen kanssa  pimeällä pihatiellä ja metsässä. Ne seuraavat johtajaa hyvin ja luottavat minuun.
Olen todella tyytyväinen pentujen luonteeseen. Positiivista on rohkeus ja sosiaalisuus. Minut on suorastaan yllättänyt miten hyvin pennut osaavat rauhoittua. Ne ovat pääsääntöisesti hiljaa, myös tarhassa. Siitä olen kovin ylpeä.

Kävimme viikko sitten mökillä Vieremällä. Serkkuni oli saanut kuusi teertä kuvilta ampumalla. Niiden sulkia, siipiä, pystöjä, jalkoja ja suolia oli ympäri pihaa, kun saavuimme mökille yöllä. Pennuilla oli oikea juhla teerten parissa! Onneksi siivet oli aamulla siivottu pois, etteivät pennut saaneet luita ja sulkia kurkkuunsa. Mutta näytti riista kiinnostavan. Simpson pääsi mukaan puolukkaretkelle ja näytti komean seisonnan.
Merri kävi pari tuntia minun ja naapurin isännän kanssa hänen maillaan kanalintuja etsimässä. Yksi latvateeri jäi koiralta huomaamatta. Haku oli komeaa katseltavaa. Nuusku päällä kirsu pystyssä ja jatkuva lenkki puolelta toiselle etumaastossa. Yksi metso löyty reilun tunnin jälkeen. Se kotkotti pari kertaa ja nousi siivilleen aika pian. Harmiksi linnut olivat todella arkoja. Metson ja Merrin kohtaaminen ei näkynyt aivan meille asti.

Sähäkkä Sandie ja rauhallinen Sheriann odottavat vielä kenen oppiin ja perheeseen pääsevät.
Sandie on mahtava kisakoiran alku. Pennuista aktiivisin. Siitä on vaikea saada hyvää kuvaa jatkuvan liikkumisen vuoksi.  Sandie ei pelkää mitään ja menee uusiin tilanteisiin yleensä laumasta ekana. Arvioin, että lähtöjä löytyy  (mummo Meten tapaan) johtajakoiraksi.
Sheriann on lasten suosikki, sylikoira. Juoksee lauman mukana. Sähäkkä ja aktiivinen liikkuja. Siskojaan selvästi varovaisempi. Sosiaalinen ja melko rauhallinen. Lähtökohdat vetokoiraksi kohdallaan. Perhekoirana parhaimmillaan.
Elikkäs vielä löytyy kaksi. Joku ehtii.

Sandie letar efter hem. Hon är ivrig, modig och kan bli bra ledare som sin mormor world Champion SP6 Mette. So, Om du vill ha en jättebra draghund, här har du en.
Sheriann är barnens favorit lilla famnhund. Hon följer altid andra syskon, men kanske tänker först...

Sandie

Sandie

Sandie

Sandie

Sheriann

Sheriann

Sheriann

Sheriann

Sheriann

    

tiistai 26. elokuuta 2014

Pennuista tulkittua...

Kaveruksia on hauska katsella ja seurata. Kyllä luonteissa on selviä eroja. On mielenkiintoista nähdä miten varhaispentuvaiheen luonteet korreloivat aikuisen koiran luonteeseen ja käytökseen. Kerron mitä olen tässä vaiheessa koirista havainnut. Tärkeää on muistaa, että kerron lähinnä mitä eroja pennuilla on keskenään. Pentueen perustaso vaikuttaa sitten absoluuttisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi saksanseisojat ovat monesti vilkkaita. Näin ollen pentueen rauhallisin koira voi olla vilkas, jos verrataan toiseen rotuun. Koulutuksella ja elinoloilla voi vaikuttaa paljon koiran pentuvaiheessa, nuoruudessa ja vielä aikuiseen koiraankin. Niimpä liikaa ei pidä antaa painoarvoa tässä vaiheessa tehdylle luonnetulkinnalle.
Kaikki pennut ovat reippaita, aktiivisia, hyviä syömään, kovia liikkumaan, rohkeita ja taistelijoita. Kulmaukset ovat hyvät ja liikkeet sujuvia. Kaikki osaavat juosta ja hyppiä.

1 Smith. Kolmen suurimman uroksen joukossa. Sosiaalisin kaikista. Alkoi nuorimpana leikkimään ihmisen kanssa. Edelleen aktiivinen kontakti ihmisiin. Vilkas, leikkisä. Ei ole äänekkäin. Sopusuhtainen kaunis rakenne. Rohkea ja pihalla tutii innokkaasti uusia paikkoja. Ensimmäisenä pääsi kiipeämään lautaseinän (43cm) yli. Vaimoni ehdoton suosikki.
Otti linnun siivestä melko nopeasti syvän puruotteen ja kantoi siipeä. Jonkinverran taisteli vastaan.

2 Sherone. Nartuista selvästi suurin. Ahmatti. Urosten kokoinen. Rohkea. Sopusuhtainen ja kaunis. Pihalla laajin reviiri nartuista. Vilkkaudessa ja äänekkyydessä keskitasoa. Pääsi ensimmäisten urosten joukossa lautaseinän yli. Minun suosikki nartuista.
Kävi suorastaan linnun siiven kimppuun. Syvä kanto-ote. Ravisteli siipeä ja taisteli vetoa vastaan.

3. Sheryl. Nartuista rauhallisin. Toiseksi pienin. Syö hyvin. Välillä vaikuttanut hieman aralta tai tutustuu uusiin asioihin hieman muita hitaammin nuuskien. Iltakävelyllä pimeällä pihalla ainut,joka seurasi minua koko lenkin, eikä jäänyt muun lauman luokse. Ei ole äänekäs. mielellään sylissä ja hyvä kontakti ihmisiin.
Ensimmäisenä haisteli siipeä varovasti ja sitten kantoi varovaisesti nurkasta. Toisella kerralla otti syvän puruotteen ja kantoi hyvin.

4.  Simpson. Uroksista raskain (lihavin), mutta ei rungoltaan suurin. Ahmatti, hotkija. Näyttää härältä. Pennuista äänekkäimpiä, dominoivin. Melko ärhäkkä. Rohkea ja hyvä kontakti ihmisiin. Alkaa herkästi murinaleikkeihin. Painii mielellään. Ulkona välillä touhuaa omiaan muusta laumasta erossa.
Minun suosikki uroksista.
Kantoi siipeä syvällä otteella. Ravisteli ja taisteli vahvasti vastaan.

5. SheryAnn, lempinimeltään niskapilkku. Pienin kaikista. Kevytrakenteinen. Vilkas liikkuessaan ja välillä touhuaa muuta, kun pitäisi syödä. Vilkas, määrätietoinen ja rohkea, Leuanvetäjä. Pienin kaikista pääsi ensimmäisenä kiipeämään reunan yli sängylle emänsä luo ja nisälle. Kun muut vielä kiljuvat minun perään ja ovat aktiivisia, SheryAnn rauhoittuu istumaan ja nukahtaa nopeasti. Rauhoittuu muita paremmin.
Otti siivestä hyvän otteen ja taisteli vastaan.  

6. Sandy, "pakarakoira".  Nartuista vilkkain, varsinäinen elohiiri ja sähikäinen. Liikkuu täysin ennakkoluulottomasti kaikissa uusissa paikoissa ja tilanteissa. Rohkea.  Liikkuu monesti muita pitempään, ennenkuin rauhoittuu nukkumaan.
Hyvä kanto-ote siivestä ja taisteli vahvasti.

7. Steve. Suurin ja komein uroksista. Luonne ominaisuudet kaikki pentueen keskitasoa. Tasapainoinen, melko rauhallinen, mutta silti virtaa riittää.
Siiven kärjestä melko hyvä ote. Veti kevyesti.

8. Scot. Syntyessään uroksista pienin, mutta nyt suurimpia heti kolmen suurimman uroksen jälkeen. Uroksista rauhallisin ja tasapainoisin. Rohkea. Pimeässä ulkona tutki paikkoja aktiivisimmin. Syödessä melko ahmatti.
Rauhoittuu nopeasti, kuten SheryAnn. Muiden vielä mellastaessa ja kiljuessa Scot menee istumaan ja nukahtaa nopeasti. Uroksista hiljaisin.
Siivestä hyvä kanto-ote ja toisella kerralla piti siipeä pitkään.

9. Spence. Riiviö nro 1. Äänekkäin ja aktiivisin uros. Kaikessa ensimmäisenä. Keksii kaikkea touhua ja sähläystä. Ennakkoluuloton ja rohkea. Rauhoittuu viimeisten joukossa. Tuli toisena aidasta yli ja itseasiassa, kun Smith jo osasi varoa kiipeämistä seuraava tippumista Spence kiipesi yli jatkuvasti. (Nyt ei pääse, kun aita on korkeampi).
Hyvä ote siivestä, ravisteli vahvasti, mutta ei kantanut kovin pitkään. Tosin otti siiven kiinni yhä uudestaan, kun siihen oli mahdollisuus.

10. Steele. Uroksista pienin, hieman Spenceä pienempi. Kaunis sopusuhtainen runko. Tasapainoinen melko rauhallinen, mutta ajoittain sähäkkä liikkuja. Ihan terästä tämä kaveri. Kulmaukset kunnossa ja kuin luotu juoksemaan kovaa.
Rauhoittuu ensimmäisten joukossa.
Kiinnostui siivestä ja kantoi hyvin.

11. Star. Toiseksi suurin narttu. Rauhallinen ja tasapainoinen. Lähtee esimerkiksi lasten pitämiin "juoksukisoihin" pihassa. Rohkea. Ei ole äänekkäimpiä.
Siivestä hyvä ote. Kohtalaisesti veti vastaan ja kantoi siipeä pisimpään. Star, tähti; koko pentue on nimetty sen mukaan S-kirjaimella.

tiistai 19. elokuuta 2014

Pennuilla on nimet

Nimesin pentueen S kirjaimella alkavaksi. Teemana on Jamaikalaiset pikajuoksijat.
Kaikki kasvavat hyvin ja syövät innokkaasti kupista. Syötän nyt puolet pentupuuroa ja Happy Dog large puppy nappulaa. Toinen madotus meni hyvin. Kolmas madotus on reilun viikon päästä.
Pennut käyvät päivittäin pihalla rymyämässä.
Merri on selvästi lopettamassa imettämistä ja itse vierottamassa pentuja. Se nukkuu niiden kanssa samassa huoneessa, mutta omalla sohvalla ylempänä.
 Olen laskenut Merrin ruokamäärää selvästi. Se saa nyt kolme mittaa Happy Dog sportia kahtena annoksena. Imetyksen ajan ruokin sen viisi kertaa päivässä ja käytännössä lähes kaksikertaisella määrällä. Emän ruokinta onnistui ensikertalaiselta kasvattajalta yllättävän hyvin. Merri säilytti hyvin lihaksensa ja muotonsa. Ainoana ravintolisänä olen käyttänyt Happy Dog power plus jauhetta kaksi mitallista päivässä. Siinä on mm. kananmunajauhoa.


Treenasin tänään eka kerran koirat! Merri juoksi 2 x 300m ja urokset 3 x 300m. Sisu yllätti. Se oli loistava! Alkaa aikuistua, 2v.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Neljä viikkoa

Pennut leikkivät, telmivät, hyppivät ja murisevat valveilla ollessa. Loppuviikosta kuului vielä rauhallinen suhina ja lotina, kun koko lauma oli kerralla imemässä. Tänään Merri on selvästi aloittanut vierottamisen nisiltä. Se on käynyt jonkun kerran imettämässä lyhyen aikaa. Ehkä vain seisaaltaan, jolloin pennut, kaikki rivissä takajaloilla seisten ovat ottaneet hörppyjä. Ruoka kupista on alkanut maistua. Pennut syövät nyt Happy Dog pentupuuroa joho laitan sekaan vähän puppy large nappuloita. 
Tänään oltiin pihalla useampi tunti. Kuvattiin koirat ja nautittiin syyskesän auringon lämmöstä. Pennus saivat nukkua aikuisten ja lasten sylissä. Iso kiitos kuvauksesta Jaana Mustoselle!
 
Merri on pitänyt pentujen kolon siistinä ensimmäiset neljä viikkoa, mutta viime päivinä on pitänyt alkaa siivota jälkiä ahkerammin. Pentujen alusta on onneksi synteettistä materiaalia ja helppo pestä. Alustan pällä olevat sanomalehdet ja pyyhkeet imevät kosteuden ja niitä pitää vaihtaa säännöllisesti. Alusta läpäisee kosteuden ja sen pinta tuntuu kuivalta, vaikka joku siihen pissaakin päälle. Suihkutan Relaxant Animal hajunpoistajaa alustalle päivittäin.  Uutteen idean on keksinyt Detria OY:n toimitusjohtaja Tenho Pitkänen, jota jo poppamieheksikin voisi kutsua. Hän on perehtynyt vanhaan suomalaiseen ja lappilaiseen kansanperinteeseen luonnon yrttien käytöstä. Legendan mukaan hän ihmetteli miksi ennen maitohinkit oli pyyhitty katajan oksilla. Tutkmimus selvitti, että katajassa on mikrobien kasvua estäviä aineita. Vanha kansa oli huomanut, että katajan oksilla pyyhkiminen estää maito hinkkien eltaantumisen ja hajun kehittymisen. Detria käyttää Relaxant animal hajunpoistajan tehoaineena katajasta tehtyä uutetta.     

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Kävelyn opettelua!

Perjantaina pennuille tuli kolmas viikko täyteen. Kaikki alkoivat harjoitella kävelemistä. Hauskaa touhua. Silmät ovat auenneet kunnolla ja kuulo alkaa toimia. Pentuja on sosiaalistettu ihmisten pariin meidän perheen kesken. Lapset ovat saaneet pitää niitä sylissä ja seurata taaperrusta pihanurmikolla. Merri on jaksanut ihmeellisesti suuren ja tärkeän työnsä. Maitoa on riittänyt, paikat pysyneet puhtaina ja pennut saaneet emän nuuhkutusta, nuolemista ja koulintaa. Merrin ruokahalut ovat hirmuiset! Ja liikunnan halu alkaa herätä myös. Lähimaastoissa on jo käyty lenkillä.
Syötän Merrin hurjan ravintoainemäärän turvaamiseksi kolme kertaa päivässä Happy Dog extra sportia 1.4 mittaa kolme kertaa päivässä. Lisäksi ruokintojen välissä menee puoli mitallista hyvin ja nopeasti sulavaa pentupuuroa, jonka kanssa annan 50-100g palan rasvaista sianlihaa. Maha on pysynyt kunnossa ja uloste kiinteänä. Ja maitoa riittää. Vielä on kroppa hyvässä kunnossa.
Pennuille annoin ensimmäisen madotuksen viikko sitten. Jopa yllättävää oli, ettei matoja näkynyt lainkaan. Emän madotus on siis onnistunut.
Yhdellä pennulla oli ensimmäisellä viikolla kummallisen näköinen tassu. Epäilin jo rakennevirhettä kannuskynnessä, kunnen havaitsimme, että se on paise, märkäpesäke, kynnen ja anturan seudussa. Terhi puhkaisi paiseen, pesi sen vedellä, huuhteli Betadinella ja laittoi lopuksi haavaan Relaxant Animal pihkaseerumia. Sen jälkeen pesimme sen aamulla ja illalla muutaman päivän ajan ja laitoimme joka kerta pihkaseerumia lopuksi. Paise parani erinomaisesti. Antibiootteja ei onneksi tarvittu pentueen herkimmässä vaiheessa. Saimme huokaista helpotuksesta. Pihka on ihmeellinen aine. Sitä kannattaa käyttää haavaninfektion estoon ihmisillä ja eläimillä. Tässä tapauksessa oli kyseessä jo infektio. Se parani perushoidolla erinomaisesti.
Tulevalla viikolla annamme koirille nimet. Viikon päästä julkaistaan kuvat pennuista neljän viikon ikäisinä. Pentuihin voi tulla tutustumaan viikon päästä ja siitä eteenpäin. Pennun valinnan kannalta otollisin aika alkaa, kun pennut ovat viisi viikkoa eli vajaan parin viikon päästä. Vielä on muutama pentu vapaana.

maanantai 4. elokuuta 2014

Kuvia pennuista kaksiviikkoisina!

Kahden viikon iässä kaikilla pennuilla on silmät auki. Kuvat löytyvät pennut sivulta. Pentuja on vielä vapaana. Pentuihin voi tulla tutustumaan, kun ne ovat neljän viikon ikäisiä eli alle kahden viikon päästä. Kaikki kasvavat hyvin ja ovat terhakoita.
Ota pikaisesti yhteyttä Samuliin, jos kiinnostaa saksanseisoja huippuyhdistelmästä!

perjantai 1. elokuuta 2014

DogRiders: Pennut kasvavat kovaa vauhtia!

DogRiders: Pennut kasvavat kovaa vauhtia!:

Kaksi viikkoa sitten elimme jännittäviä hetkiä, kun seurasimme Merrin synnytystä.

Merrillä oli mennyt koko tiineysaika hyvin. Se oli ollut virkeä ja aktiivinen. Paino alkoi nousta ja vatsa pyöristyä kolmen viimeisen viikon aikana. Ruokahalu oli valtava. Linnut kiinnostivat. Jostain syystä Merri seisoi lintuja iltakävelyllä tämän tästä. Normaalisti se tietenkin juoksi enemmän ja saisonnat jäivät monesti näkemättä.

Merrin hyvä fyysinen kestävyys ja lihaskunto auttoi kantamaan pennut erinomaisesti. Merri suorastaan ilkkui tiineyden tuomille hidasteille, kun se kuuden viikon kohdalla hyppäsi metrin korkean kiviaidan yli paikaltaan. Olimme juuri käyneet eläinlääkärin luona ihailemassa pentuja UÄ kuvassa. Pihalla Merri näki lapset kiviaidan takana. Äkkiä se hyppäsi aidan yli höyhenen kevyesti.

Perjantaina kaksi  viikkoa sitten aloin epäillä synnytyksen lähestyvän. Merri oli harrastanut pesän rakentamista pihassa ainakin kahteen eri paikkaan. Koiratalon alle se oli monesti ryöminyt kaapimaan maata. Päätin pestä koiran liasta ja hiekasta ennen poikimista. Otin viileää vettä ämpäriin ja laitoin siihen Relaxant Animal pesunestettä. Siinä on luonnon antibakteerisia aineita, jotka estää mikrobi ja hiivakasvua iholla. Pesunestettä ei tarvitse huuhdella pois, joten jätin sen karvaan ja kuivasin koiran hyvin.

Vein Merrin koirahuoneeseen lepäämään.

Odotimme Mustosen Jaanaa käymään kylässä. Kävin katsomassa Merriä juuri ennen Jaanan tuloa ja havaitsin, että lattialla oli nestettä! Ensimmäisen pennun sikiönesteet oli lattialla! Mahan pohjasta kouraisi, nyt se alkaa!

Jaana tuli juuri pihaan. Kerroin Terhille ja Jaanalle, että nesteet on tullu ja Merri voi alkaa synnyttää pian. Talutin Merrin vielä pihalle, että se voisi ulostaa ennen penikoimista. Se käveli selkä hieman köyryssä. Pian se alkoi ponnistaa ja pyöräytti ensimmäisen pennun pihanurmikolle. Upeaa! Kaunis pentu syntyi nopeasti. Merri oli hieman hämillään, mutta  alkoi nuolla sitä heti. Veimme kummatkin koirahuoneeseen. Urospentu oli nopasti nisällä ja alkoi imeä. Neljässä tunnissa syntyi yhdeksän pentua. Merri nuoli kaikki puhtaaksi ja söi jälkeiset. Pennut olivat kaikki nopeasti nisällä imemässä. Käsittämätöntä miten koira voi osata kaiken. Synnyttää, huolehtia hengitystiet nopeasti vapaaksi ja väliajalla imettää syntyneitä pentuja.

Sitten oli kolmen tunnin väli. Käytin Merriä pihalla useita kertoja. Kymmenes pentu syntyi sitten pihalle. Yhdestoista ja viimeinen syntyi sisälle klo 11 aikoihin. Koko synnytys oli ohi yhdeksässä tunnissa.

Seuraavat kolme päivää oli jännittävää. Pennut taistelivat hengestään. Maitoa tuli kaikista 10 nisästä, mutta niukasti, kuten ensisynnyttäjälle on tyypillistä. Ison pentueen alkuvaiheet on hyvin haastavia. Kaikilla pennuilla oli hyvin elinvoimaa ja ne jaksoivat taistella niukasta ruuasta. Suurimmalla osalla pennuista paino oli nousussa kolmen päivän kohdalla. Ensimmäisten paino tuplaantui viikon sisällä ja loppujen muutamaa päivää myöhemmin. Viikon kohdalla pystyi jo huokaista helpotuksesta.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Pennuilla avautuneet jo silmät!

Tänään tuli kaksi viikkoa täyteen. Kaikki pennut ovat virkeitä ja elinvoimaisia. Merri on jaksanut hoitaa pentuja hyvin. Sillä alkaa taas riistavietti herätä. Merri on aina ulkona käydessä virtaa täynnä. Maitoa tulee runsaasti ja kaikki pennut kasvavat hyvin. Pennut ovat meillä kotona koirahuoneessa. Merri voi siellä hoitaa niitä rauhassa ja päivällä pidämme ovea auki, että pennut tottuvat talon elämään, ääniin ja hajuihin.
Pennuille aloitetaan matolääkitys Canexilla. Merri on syönyt matolääkitystä tiineyden 42 vuorokaudesta tähän päivään asti. Matolääke vaikuttaa vain suolessa eikä imeydy sieltä muualle elimistöön eikä erity emän maitoon. Matolääke voi aiheuttaa koiralle ilmavaivoja sen sisältämän laktoosin vuoksi. Muuten käyttämäni Axilur/Nemavet on hyvin siedetty.

Pari päivää sitten pennut alkoivat avata silmiään! Ne on söpöjä.

Huomenna julkaisen pentujen kuvat 2-viikkoisina!